keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Nyt ymmärrän vähän paremmin syrjäytyneitä..

Tässä loppuvuodesta on ollut muutama "vapaa päivä" koulusta. Eli tehtävää on muttei tunteja... Joten olen ollut yksin kämpillä. Ja nyt ymmärrän vähän paremmin syrjäytyneitä, joita katsotaan paheksuen.

"Miksei hän vain lähde ulos?"
"Ei neljän seinän sisällä oleminen hyödytä mitään."
"Varmaan alkaa masentaa ja ahdistaa jos könöttää vain yksin kotona."

Noita olen kuullut sanottavan ja täytyy myöntää, olen joskus päästänyt tuollaisia omasta suustanikin pihalle... Ja nyt pari päivää kotona yksin vietettyäni olen tulossa hulluksi! Ahdistaa ja masentaa, kun on yksin ajatustensa kanssa sisällä. Ajatukset kiertävät kehää ja niitä alkaa ruokkia ahdistuksella ja paniikinomaisella oravanpyörä-efektillä. Ei mikään ihme siis että yksin asuvat, työttömät tai ilman opiskelupaikkaa jääneet ihmiset käpertyvät kokoon ja ulos on vaikea päästä.

 
Joulun lähestyessä tälläiset ihmiset, vihaiset ihmiset, katkerat ihmiset, pahoinvoivat ihmiset saattavat tehdä peruuttamattomia asioita. Joulua sanotaankin vuoden synkimmäksi juhlaksi juuri siksi, että se korostaa perheen ja läheisten merkitystä. Loukkaantuneet tai yksinäiset ihmiset näkevät tämän kuin punaisena vaatteena hautomilleen teoille tai impulsiivisille tekemisille. Järkytyin kun luin Iltalehden tai Ilta-sanomien (en muista enää kumman) nettisivuilta hyvin lähellä kotikaupunkiani tapahtuneesta ampumisesta. Kaksi ja itsensä haulikolla ampunut mies ei ole voinut voida hyvin...
 
Pitäkää läheisistänne huolta ja kertokaa että he ovat tärkeitä, eikä vain jouluna vaan vuoden jokaisena päivänä. Varsinkin heille jotka tuntevat olevan yksin..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro toiveet, kommentit, risut, ruusut, tänne vaan!